Euroopan tilinpäätösraportoinnin neuvoa-antava ryhmä (EFRAG) julkaisi 29.4.2022 eurooppalaisten kestävyysraportoinnin standardien luonnoksen (ESRS) Euroopan komission puolesta. Se julkaistiin osana ehdotetun yritysten kestävyysraportoinnin direktiivin vaatimuksia, joiden perusteella yritykset raportoivat kestävään kehitykseen liittyvistä vaikutuksista, mahdollisuuksista ja riskeistä.
Se sisälsi myös kehyksen yrityksen sosiaalisen (työvoiman) kestävyyden mittaamiselle muun muassa oman työvoiman ja arvoketjun työvoiman osalta. Yleisenä tavoitteena on tehdä organisaatiomuutoksia, jotka tukevat työvoiman kestävyyttä. Se on ESG:n, GRI:n ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden (esim. ihmisoikeudet, epäkohdista ilmoittaminen ja väärinkäytösten ehkäisy) mukainen datavetoinen lähestymistapa.
Yrityksille on myös hyödyllistä osoittaa sekä ympäristövaikutusten vähenemisen että sosiaalisen vastuun lisääntymisen hyvät puolet. Toisin sanoen ESRS auttaa yrityksiä hallitsemaan työvoiman kestävyyttä kokonaisvaltaisesti ja tehokkaasti täsmällisen tiedon perusteella.
Olennaista on, missä määrin, miksi ja miten yrityksesi ympäristöllisen ja sosiaalisen kestävyyden toimenpiteet vaikuttavat liiketoimintaan, pienentävät riskejä ja/tai hyödyntävät mahdollisuuksia. Me Ainossa odotamme ESRS:n tukevan järjestelmällisiä, tietoon perustuvia, ennakoivia ja vertailukelpoisia tapoja, jotka myös edistävät työvoiman terveyttä ja kilpailukykyä sekä liiketoiminnan kestävyyttä.
Mahdollisuudet, riskit ja kaksoisolennaisuus
Miten yrityksesi työvoiman tila sekä yrityksen ja arvoketjun tila vaikuttavat liiketoimintaan?
Keskeistä tässä on ”kaksoisolennaisuuden vaikutus”, sillä se tuo talousjohtajan, henkilöstöjohtajan, hallituksen jäsenet, kestävästä kehityksestä vastaavat johtajat ja muut sidosryhmät samaan pöytään keskustelemaan muun muassa ihmisoikeuksista, väärinkäytöksistä, tapaturmista ja terveydestä sekä työntekijöiden työkyvystä ja sen vaikutuksesta sitoutumiseen, työntekijöiden pysyvyyteen, työvoiman tuottavuuteen, työterveyteen ja työturvallisuuteen sekä yleiseen henkilöstöhallintoon. Tavallaan kyse on siitä, miten vaatimustenmukaisuus edistää organisaation oppimista.
Esimerkiksi henkisellä pahoinvoinnilla ja työvoiman vaihtuvuudella ja poistumalla on todennäköisesti suurempi vaikutus työvoimavaltaiseen kuin pääomavaltaiseen liiketoimintaan. Kuka tietää? Jos näin on, asiasta on raportoitava. Jos yrityksesi luvut ovat tavallista heikommat ja aiheuttavat laatuongelmia, asiasta on raportoitava.
Kun uskomme, että työvoiman kestävyys osoittaa kaksoisolennaisuuden vaikutuksen, menetetyn mahdollisuuden ja/tai seurausten suuret kustannukset, se päätyy talousjohtajien asialistalle ja siitä raportoidaan yhtä säännöllisesti ja vakavasti kuin muista taloudellisista seikoista. Henkilöstöhallinnolle voi olla järkytys tai helpotus ryhtyä toimiin. HR on osa ratkaisua, mutta se tarvitsee ylimmän johdon tuen. Kun HR työskentelee taloudesta ja kestävästä kehityksestä vastaavien johtajien kanssa, sen on kyettävä luomaan kokonaiskuva järjestelmistä, tiedoista ja eri sidosryhmistä nykyisessä hajanaisessa ja reaktiivisessa lähestymistavassa. Nykyinen käytäntö on saanut työvoiman osalta aikaan sekavan ja ei kovin kestävän tilanteen, jonka selvittämiseen tarvitaan ESRS:n kaltaista raportointistandardia.
Mikä oli todistettava.
Me Ainossa väitämme rohkeasti, että ESRS tulee juuri oikeaan aikaan. Maailmanlaajuisesti työvoimaa luonnehtivat tällä hetkellä irtisanoutumisten aalto, minimaalinen työpanos eli työn lopettaminen ilman irtisanoutumista sekä toksiset johtajat, jotka ovat suurin syy työvoiman alhaiseen pysyvyyteen ja kieltäytyvät sopeutumasta VUCA-todellisuuteen: epävakauteen (volatility), epävarmuuteen (uncertainty), monimutkaisuuteen (complexity) ja monitulkintaisuuteen (ambiguity). Ongelmia tuottaa myös johtaminen työpaikoissa, joissa on eri sukupolvia erilaisine tarpeineen ja odotuksineen, ja niin edelleen. Olemme kaikki tietoisia tilanteesta, mutta selvästikin tarvitsemme jotain ESRS:n kaltaista, ennen kuin pystymme tekemään sille mitään.
Myös osaamisen ja resurssien puute johtaa yhä useammin kaksoisolennaisuuden vaikutukseen. Terveydenhuolto on tällainen toimiala. Kuka huolehtii hoivatyön tekijöistä, jos suurin osa heistä on poissa töistä?
Kuka ja milloin?
Jos yrityksesi on pörssiyritys, jolla on vähintään 250 työntekijää ja/tai vähintään 40 miljoonan euron liikevaihto, sinun on valmisteltava ja ymmärrettävä tarvittavat tiedot ja taustatiedot ja oltava valmis raportoimaan jo vuonna 2024. Onko sinulla tarvittavat tiedot? Jos ei ole, sinun on luotava tai kerättävä ne. Mitä aiot kirjoittaa yrityksesi kestävyysraporttiin vuonna 2024? Raportti koskee vuotta 2023, joka alkaa pian. Se on perusvuosi, josta alkaen raportoit edistymisestä kohti tietoon perustuvia tavoitteita.
”Sinun on selitettävä, mistä data tai tiedot ovat peräisin, ja niiden on oltava täsmällisiä: vertailukelpoisia, todennettavia, merkityksellisiä ja ymmärrettäviä.”
Tietoon perustuvaa raportointia ja toimintaa kutsutaan ESRS:ssä jatkuvaksi due diligence -prosessiksi. Se on jatkuvaa kehitystä taloudellisen raportoinnin mukaisesti. Tarvitset tietoon perustuvia tavoitteita – yleisluonteinen käsitys siitä, mikä on ”hyvää”, ei riitä. ESRS edellyttää yksityiskohtaisia tietoja tai selvitystä siitä, miten aiot hankkia tarvittavat tiedot ennen seuraavaa raporttia.
Raportti on tarkastettava. Tarkastajalla on oltava jotain tarkastettavaa. Dataa. Uutta dataa. Sukupuolen mukaan. Maakohtaisesti. Liiketoimintayksiköiden, tulosten, perimmäisten syiden ja toimintojen mukaan. Talousjohtaja on olennaisuustietojen omistaja. ESRS 1 & 2 tuovat nyt kuvaan mukaan arvojen läpinäkyvän keskinäisen riippuvuuden henkilöstöhallinnon, liiketoiminnan… ja hallituksen välillä!
Se on hyvä asia, koska liiketoiminnan henkilöstöhallinnosta on keskusteltu jo vuosia.
Näin pääset alkuun
Sinun on siis raportoitava ennemmin tai myöhemmin, jos yritykselläsi on vähintään 250 työntekijää tai 40 miljoonan euron liikevaihto.
Pienet ja keskisuuret yritykset voivat odottaa vuoteen 2026.
Jos yritys kuitenkin ”uskoo, että työvoiman ja/tai ympäristöllisellä kestävyydellä ei ole olennaisia vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia suhteessa omaan työvoimaan, tai se ei ole ottanut käyttöön esitettyjä käytäntöjä ja/tai tavoitteita, sen on ilmoitettava tästä ja perusteltava, miksi se ei ole ottanut käyttöön käytäntöjä tai tavoitteita, ja se voi ilmoittaa määräajan, jonka kuluessa se pyrkii ottamaan käyttöön tällaiset käytännöt tai tavoitteet.” – ESRS 1
Kuinka moni yritys väittää, että ”kaikki on hallinnassa”? Miltä ”hyvä” näyttää?
Sinun on siis raportoitava ennemmin tai myöhemmin.
Esitämme seuraavassa näkökohtia, jotka voivat auttaa ymmärtämään ESRS:n hienouksia:
· Yrityksen kestävyyteen liittyvien vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien kaksoisolennaisuuksien arviointi oman työvoiman osalta
· Omien työntekijöiden panosten kuvaaminen olennaisten vaikutusten tunnistamisessa
· Jäsennellyn perustason ja tietoon perustuvien tavoitteiden ja toimien hahmotteleminen liiketoimintamallin keskeisten strategisten päätösten / merkittävien muutosten osalta
· Sellaisten toimenpiteiden mittaaminen, joilla vastataan omaa työvoimaa koskeviin olennaisiin negatiivisiin vaikutuksiin ja joiden tavoitteena ovat työvoiman tuottamat positiiviset lisävaikutukset
· Toistuva tiedon peruslaatu, merkityksellisyys, täsmällisyys, vertailukelpoisuus, todennettavuus ja ymmärrettävyys
· Jatkuva käytäntö (toteutus ja seuranta), jolla vastataan muutoksiin yrityksen toiminnoissa, liiketoimintamallissa, liikesuhteissa, toiminnassa, hankinnassa ja myynnissä
· Tehokas tiedon kerääminen eri liiketoimintayksiköistä ja liiketoiminta-alueilta
ESRS 1 & 2 -standardien hyödyt
ESRS 1 & 2 auttavat yrityksiä mittaamaan myös työvoiman kestävyyttä ja raportoimaan siitä. ESRS:n perusoletuksena on, että kestävä kehitys on matka, ei määränpää. Sen aikana tehdään suunniteltuja tietoon perustuvia toimenpiteitä. Niistä käytetään nimitystä ”due diligence”.
”Due diligence on jatkuva käytäntö, jolla vastataan muutoksiin yrityksen toiminnoissa, liiketoimintamallissa, liikesuhteissa, toiminnassa, hankinnassa ja myynnissä. Se on riippumaton yrityksen raportointiprosesseista mutta vaikuttaa niihin merkittävästi. Se tulisi aloittaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa uuden toiminnon tai suhteen kehittämisessä, koska riskejä voidaan kasvattaa ja pienentää jo sopimusten rakennetta laadittaessa ja riskit voivat siirtyä fuusioiden tai yritysostojen kautta.” – ESRS
ESRS 1 & 2 -standardeja käyttämällä yritys viestii vahvasti kaikille sidosryhmille, että se on sitoutunut edistymisen mittaamiseen ja raportointiin. Standardit ohjaavat yritystä parantamaan kestävään kehitykseen liittyvien tietojen julkistamista. Kun yhä useampi yritys ottaa ESRS-standardit käyttöön, ESRS:n merkitys kestävän kehityksen vertailukelpoisessa edistämisessä todennäköisesti kasvaa maailmanlaajuisesti.
Työvoimaa koskeva tiedonantovelvollisuus keskittyy toimenpiteisiin, joilla yritys vastaa työvoimansa olennaisiin negatiivisiin vaikutuksiin, sekä toimenpiteisiin, joilla tavoitellaan positiivisia lisävaikutuksia. Yrityksen on ilmoitettava, missä määrin sen toimenpiteiden perimmäisenä tarkoituksena on työntekijöiden elämänlaadun parantaminen. Sen on kuitenkin aloitettava negatiivisista vaikutuksista, joita toimenpiteillä pyritään ehkäisemään, lieventämään tai korjaamaan.
Ainon rooli
Aino on toimialansa agnostikko, luonteeltaan globaali ja siksi myös yleiseurooppalainen. Olemme osa yrityksesi ratkaisua dynaamisiin muuttujiin, kaiken pahan alkusyistä lähtien. Olemme valmiita määrittämään lähtötason ja auttamaan yrityksesi alkuun. Korjaamme rikkoutuneen hyvinvointiprosessin ja luomme kokonaiskuvan tiedoista, järjestelmistä, hyödyistä ja sidosryhmistä hajanaisessa tilanteessa, jotta yrityksesi voi toimia ennakoivammin ja aiemmin, vähentää riskejä ja hyödyntää mahdollisuuksia kestävän työvoiman avulla. Oma tutkimuksemme perustuu 1 miljoonaan ihmiseen. Tiedämme, mihin keskittyä työkyvyn parantamisessa. Tiedämme myös, miksi ihmiset sairastuvat – emmekä vain sitä, miksi he ottavat sairauslomaa. Älä jää odottamaan!Aloitetaan vuoropuhelu!Klikkaa tästä lisätietoja!
PS Jatkamme mielellämme keskustelua aiheesta CSR Sweden- ja CRS Europe -verkostoissa.
