Mielenterveysongelmat ovat Suomessa yleisin syy työkyvyttömyyteen. Vuonna 2020 julkisen alan työntekijöistä siirtyi työkyvyttömyyseläkkeelle noin 5 500 henkilöä. Mielenterveyssyyt yhdessä tuki- ja liikuntaelinsairauksien kanssa olivat yleisimmät työkyvyttömyyseläkkeelle jäämisen perusteet valtion, kuntien ja kirkon työntekijöillä.
Mielenterveysongelmat aiheuttavat paljon sairauspoissaoloja ja esimerkiksi nuorten keskuudessa ne ovat yleisin syy sairauspoissaoloihin. Mielenterveysongelmat kuormittavat siten tulevia hyvinvointialueita, joissa haasteena on henkilökunnan riittävyys. Mielenterveysongelmien yhteiskunnallisena haasteena on se, että ongelmiin tartutaan yleensä liian myöhäisessä vaiheessa, jolloin työkyvyttömyys pitkittyy ja hoito painottuu liikaa raskaisiin ja kalliisiin hoitomuotoihin. Mitä pidemmälle mielenterveysongelmat kasaantuvat, sitä todennäköisempää on työkyvyttömyyden pitkittyminen. Työkyvyttömyyden ja pitkittyneiden sairauspoissaolojen ehkäisyssä korostuukin se, että mielenterveysongelmiin tartutaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Mahdollisuus päästä matalankynnyksen palveluihin varhaisessa vaiheessa korostuu.
Mielenterveysongelmat voivat olla eri tavoin nähtävillä ennen kuin ne kasautuvat tai johtavat sairauspoissaoloihin. Ongelmat voivat näyttäytyä työpaikalla esimerkiksi työntekijän suorituksen laskuna, vaikeutena päästä työn tavoitteisiin tai yleisenä käyttäytymisen muutoksena. Siten esihenkilön toiminnalla ja lähijohtamisella voidaan ehkäistä mielenterveysongelmien kasautumista sekä edistää mielenterveyttä työpaikalla. Nopealla reagoinnilla voidaan helpottaa ylimääräistä työkuormitusta ja jopa ehkäistä esimerkiksi työuupumusta ja masennusta. Esihenkilön ei tarvitse olla psykologi tai lääkäri, eikä hänen tarvitse ratkaista ongelmaa, mutta on tärkeää, että hän osaa ottaa mahdolliset ongelmat puheeksi ja tunnistaa, milloin tarvitaan ulkopuolista apua.
Säännöllinen vuorovaikutus esihenkilön ja työntekijän välillä tukee mielenterveyttä työpaikalla. Mielenterveyden edistämisessä on tärkeää, että esihenkilö on ajan tasalla työntekijöiden tilanteesta, tukee oikea-aikaisen tuen aloittamista tarvittaessa yhteistyössä työterveyshuollon kanssa ja suunnittelee työn muokkaukset ja työhön palaamisen työntekijän kanssa mahdolliselta sairauslomalta. Aktiivinen yhteydenpito työntekijään esimerkiksi pitkän sairauspoissaolon aikana tutkitusti ehkäisee poissaolojen pitkittymistä ja edistää työhönpaluuta.
Digitaaliset ja automatisoidut tiedolla johtamisen ratkaisut tarjoavat esihenkilölle systemaattisen ja vaikuttavan ratkaisun kokonaisvaltaisen työkyvyn tukemiseen sekä mielenterveyden edistämiseen työpaikalla. Varhaisen välittämisen keskustelu käydään, kun esihenkilölle herää huoli työntekijän työkyvystä tai sairauspoissaolojen hälytysrajat ovat ylittyneet. Ainon Best Practise rakenteellisten ja esihenkilöä ohjaavien varhaisen välittämisen keskustelulomakkeiden avulla voidaan tukea esihenkilön ja työntekijän välistä keskustelua mielenterveysongelmien tunnistamisessa ja ratkaisujen etsimisessä. Työntekijä osallistetaan prosessiin siten, että hän täyttää valmistautumislomakkeen ennen keskustelua, mikä ohjaa häntä pohtimaan omaa tilannettaan. Organisaatiotasolla tiedolla johtamisen ratkaisut tehostavat henkilöstöhallinnon tukitoimien kohdentamista työpaikan mielenterveyden edistämisessä ja palvelevat erilaisten keinojen vaikuttavuuden seurannassa ja esihenkilötyön tukemisessa.
