Työkykyjohtaminen on tärkeä osa laadukasta henkilöstön johtamista. Työkykyjohtamisen avulla voidaan ennaltaehkäistä työkykyongelmia, mutta myös kehittää henkilöstön kyvykkyyksiä liiketoiminnan kannattavuuden kasvattamiseksi. Työkykyjohtamisessa on monia määritelmiä, joista oma linjaukseni pohjautuu henkilöstötuottavuuteen. Henkilöstötuottavuudessa työkyky on yksi kolmesta osa-alueesta motivaation ja osaamisen ohella. Puhun siis henkilöstötuottavuuden johtamisesta.
Pureudun johtamiseen ja erityisesti toimitusjohtajan ja esihenkilöiden rooliin Teknologiateollisuus ry:n Työkaari kantaa hankkeen kautta. Hankkeessa oli mukana kahden vuoden seurantatutkimuksessa 25 keskimäärin sadan työntekijän ja 21 M€:n liikevaihdon teollisuusyritystä.
Toimitusjohtajan rooli on oleellisen tärkeä
Kahden vuoden seurata osoitti, että aktiivisesti henkilöstöä ja organisaatiota johtava toimitusjohtaja saa aikaan tuloksia. Hankkeen yrityksistä puolessa oli ihmisten johtamisen kannalta aktiivinen johtaja, toisessa puolessa toimitusjohtaja keskittyi enemmän työn ja talouden johtamiseen.
Kahden vuoden aikana aktiivisten johtajien yrityksissä henkilöstöasiat nousivat johtoryhmän agendalle paljon useammin, kuin työhön ja tuotantoon keskityvissä yrityksissä. Työkykyasiat aktivoituivat strategiatyössä ja esihenkilöiden valmennuksissa, henkilöstöasioiden johtoryhmäraportointi aktivoi, jatkuvan parantamisen mallin käyttö aktivoitui. Hyvin kokonaisvaltaista johtamisen kehittymistä.
Toimitusjohtajan aktiivisuus heijastuu koko esihenkilökuntaan
Pk-yrityksissä aktiivinen toimitusjohtaja aktivoi omalla esimerkillään ja toiminnoillaan koko esihenkilökuntaa. Tämä tuli esiin yrityksissä toteutetuissa johtajuustutkimuksissa, joihin kaikki johtavassa asemassa olevat vastasivat.
Aktiivisen toimitusjohtajan yrityksissä kehittyi ihmisten, eritoten motivaation johtaminen, työn sujuvuuden ja asiakaspalvelun johtaminen, sekä muutosjohtaminen, siis verrattuna tuotannon johtamiseen keskittyneisiin yrityksiin. Aika loogistahan tuo oli: ihmiset otetaan huomioon strategiatyössä, ihmisasioita käsitellään aktiivisesti johtoryhmässä, esihenkilöt aktivoituvat.
Hyvä johtaminen kumuloituu henkilöstön kehittymisenä
Kahden vuoden muutokset näkyivät selkeästi henkilöstötuottavuuden kehittymisessä, aktiivisen toimitusjohtajan yrityksissä kehittyminen oli parempaa, kuin ihmisiä passiivisesti johtavissa yrityksissä. Kuva 1 esittää tulokset.
Kuva 1. Henkilöstötuottavuuden ja sen osa-alueiden muutokset 2019-2021 toimitusjohtajan aktiivisuuden mukaan.
Kuva 1 osoittaa, että aktiivisten toimitusjohtajien yrityksissä kaikki henkilöstötuottavuuden osa-alueet kehittyivät enemmän, kuin sitoutumiseltaan heikkojen toimitusjohtajien yrityksissä. Kun Henkilöstötuottavuusindeksi koostuu kertolaskuna osaamisen (ammatillinen osaaminen, uusien asioiden oppimismahdollisuus), motivaation (työmotivaatio, sitoutuminen) ja työkyvyn tuloksista, on sen muutos suurempi kuin kyseisten osa-alueiden muutokset.
Kannattavuuden muutos oli tärkein
Kehittämistyön muutoksia mitataan monilla mittareilla, joista tärkeimmät paneutuvat liiketoiminnan tehokkuuteen. Yrityksen kannattavuus käyttökatteella mitattuna on tärkeä liiketoiminnan mittari. Työkaari kantaa hankkeessa se oli yksi päämittareista ja koronapandemian takia erityisen kiinnostuksen kohteena.
Toimitusjohtajan ihmisjohtamisen aktiivisuudella on selkeä yhteys kannattavuuden muutokseen, kun se laskettiin vuosien 2018 ja 2020 väliltä. Kuva 3 esittää tulokset.
Kuva 2. Kannattavuuden muutokset Työkaari kantaa hankkeen yrityksissä 2018-2020 toimitusjohtajan aktiivisuuden mukaan.
Kuvan 2 viesti on selkeä: aktiivisesti henkilöstöä johtava toimitusjohtaja tekee hyvää tulosta! Kuva 1 osoitti, että toimitusjohtajan aktiivisuus näkyy henkilöstötuottavuudessa ja sen kautta kannattavuudessa. Kuvan 2 luvut (+2,3 %-yksikköä ja -1,6 %-yksikköä) tarkoittavat hankkeen yritysten keskiliikevaihdolla 800 000 euron eroa käyttökatteessa! Se on iso summa.
Toimitusjohtaja on joukkojen innostaja, yhteistyön moottori
Minä teen analyyseja keräämieni numeroiden kautta, ja tulokset ovat selkeät – aktiivinen toimitusjohtaja aktivoi kaikkea. Viestit hankkeen yrityksistä täydentävät analyysien tuloksia. Aktiivisesti johdetuissa yrityksissä on kehitetty organisaatiota, kehitetty, jopa vaihdettu esimiehiä ja ehkä tärkeimpänä luotu avoimen keskustelun meininki johdon ja henkilöstön välille.
Avoimen keskustelun kehittymisestä on kuultu monia esimerkkejä yrityksistä. Monet ovat kehittäneet uusia palaverikäytäntöjä, monet aktivoineet kehitysideoiden keruuta. Luottamuksesta ja arvostuksen tunteesta avoimuus lähtee, ja näiden taustalla on ihmisiä arvostava johtaminen.
– Ossi Aura, PhD, henkilöstötuottavuuden tutkija
