Suomalaisista aikuisista noin 10-15 prosenttia kärsii lievistä masennusoireista, kun taas vakavampi masennustila on noin viidellä prosentilla aikuisista. Masennuksesta kärsivän ihmisen mieliala on yleensä jatkuvasti alakuloinen, ja hänen kykynsä tuntea kiinnostusta tai mielihyvää on kadonnut.
Kaikki liikuntaa säännöllisesti harrastavaa tietävät sen virkistävistä ja mieltä nostavista vaikutuksista. Nykypäivänä liikuntaa suositellaan jopa lääkkeeksi masennukseen. Masennusta sairastaville liikunta on osa hyvää hoitoa. Liikunnan väitetään tehoavan masennukseen jopa yhtä hyvin kuin masennuslääkkeet tai terapia.
Mihin tämä sitten oikein perustuu?
Hyöty perustuu mm. siihen, että liikunta kääntää huomion pois kielteisistä ajatuksista. Ryhmässä liikkuva saa taas usein muilta ryhmäläisiltä tukea. Usein myös, kun liikkuu säännöllisesti, oman kehon kuva ja hallinta paranevat, joka tuo mukanaan positiivisia hallinnan tunteita.
Liikunnan tuomat hyödyt mielen hyvinvoinnille perustuvat sosiaalisten vaikutusten lisäksi mm. neurobiologisiin muutoksiin aivojen toiminnassa. Liikunta lisää mielihyvähormoneiksi kutsuttujen endorfiinien pitoisuutta keskushermostossa. Nämä morfiinin kaltaiset aineet sitoutuvat opioidireseptoreihin lisäten mielihyvän tunnetta ja vähentäen kipua.
Säännöllinen kevyt ja keskiraskas liikunta lievittää myös stressiä, sillä se vähentää stressihormoniksikin kutsutun kortisolin erittymistä elimistössä. Liikunta auttaa myös nukkumaan paremmin. Huonosti nukkuminen on yleinen masentuneiden ongelma. Näihin mielialankin kannalta myönteisiin vaikutuksiin tarvitaan säännöllistä liikuntaa. Yksi satunnainen liikkumiskerta ei vielä tuo pitkäkestoisia vaikutuksia.
Masennusdiagnoosin saadessaan kannattaakin pyytää lääkkeiden sijaan reseptiä liikuntaan, se voi tulla monella tavalla halvemmaksi, ja kunto kohoaa sekä työkyky parantuu samalla. Masennuksen liikuntahoidoksi suositellaan vähintään 10-14 viikon jaksoa.
Lähteet: www. duodecim.fi
Niina Palin, Health and wellbeing specialist
