Monet asiat ovat muuttuneet näiden kuukausien aikana, kun olemme olleet poissa normaalista työympäristöstä sekä meillä aiemmin olleista rutiinista ja sosiaalisesta elämästä. Nämä muutokset saavat meidät kääntämään katsetta perustarpeisiimme: fysiologisiin tarpeisiin ja turvallisuuteen. Myös yrityksille on tärkeää, että työntekijät ja asiakkaat tuntevat olonsa turvalliseksi talouden käynnistyessä uudelleen.
Turvalliselta työhön paluulta COVID-19-sulun jälkeen työntekijät odottavat, että työpaikan turvallisuutta ja terveellisyyttä johdetaan: riskit on arvioitu etukäteen ja toimintasuunnitelma luotu siihen, miten COVID-19-tartuntariskiä voidaan ehkäistä.
Turvallinen työhön paluu tarkoittaa myös henkisesti turvallista työpaikkaa, jossa yritys on ottanut huomioon korkeamman tason tarpeita. Psykososiaalista turvallisuutta luovat toimintamallit, jotka edistävät yhteen kuulumisen tunnetta, työntekijöiden välisten suhteiden luomista sekä arvostuksen tunnetta.
EHKÄISE
Työnantaja on velvollinen huolehtimaan työpaikan terveellisyydestä ja turvallisuudesta. Terveys- ja turvallisuusriskien hallinta on jatkuva prosessi, joka alkaa tunnistamalla ja arvioimalla työpaikan riskejä. Riskinarviointi kannattaa tehdä yhdessä työntekijöiden kanssa ja käyttämällä osallistavia menetelmiä, jotta riskeistä ja niiden suuruudesta saadaan hyvä kokonaiskuva. Riskinarvioinnin pohjalta työnantajan tulee antaa työpaikalle tarvittavat ohjeet ja menettelytavat sekä seurattava toimenpiteiden toteuttamista.
COVID-19-pandemian vuoksi työnantajan on päivitettävä riskinarviointi ja arvioitava toimenpiteitä koronavirusinfektion leviämisen estämiseksi. Toimenpiteillä on hierarkia, jossa tehokkaimpana hallintatoimena on pyrkiä poistamaan riski. Mikäli poistaminen ei onnistu, riskiä pyritään korvaamaan tai vähentämään. Suunnittelulla ja teknisillä toimilla voidaan eristää työntekijät riskistä ja hallinnollisilla toimenpiteillä työn tekemisen tapaa voidaan muuttaa vähemmän riskialttiiksi. Henkilösuojaimet ovat hierarkiassa vähiten tehokkain tapa.
Koronvirusta on kuitenkin vaikea eliminoida. Ensisijainen toimenpide työntekijän altistumisen estämiseksi on välttää ihmisten välistä kontaktia eli käytännössä työskennellä etäyhteydessä. Nyt kun liikkumisen ja eristäytymisen rajoituksia poistetaan, tulee käytännössä työolosuhteet järjestää altistumisriskin minimoimiseksi, esim. fyysisellä etäisyyden huomioimisella, parantamalla hygieniaa ja puhdistusta tai käyttämällä teknisiä ratkaisuja kuten suojaavia seinämiä. Työn tekemisen hallinnolliset järjestelyt esim. työajoissa ja matkustusohjeistuksissa tai työpisteiden etäisyyksissä ovat suositeltavia tapoja. Henkilökohtaisia suojavarusteita käytetään työssä, jossa riskejä ei voida hallita muilla keinoin riittävästi. Henkilönsuojainten käytön tulee perustua riskinarviointiin, ja niiden tulee täyttää työtehtävän riskien vaatimukset.
Psykososiaalisten kuormitustekijöitä voidaan myös hallita järjestelmällisellä tavalla. Vaikuttavin tapa on haitallisen kuormitustekijän poistaminen, toiseksi hallintatoimenpiteiden tarjoaminen ja kolmanneksi tukitoimintojen ja -käytäntöjen luominen työntekijöille, joilla on haitallista psykososiaalista kuormitusta.
Työnantajan tulisi ennen työhön palaamista COVID-19-riskin aikana arvioida työpaikan kriisinhallinnan ja varautumissuunnitelmien tila, työtehtävien riskit ja työntekijöiden työkykyriskit:
• Kuka organisaatiossa vastaa COVID-19 riskien koordinoinnista?
• Mitkä työtehtävät ovat riskialttiimpia?
• Ketkä työntekijät ovat riskiryhmässä?
• Millaisia suojatoimenpiteitä työpaikan tulisi tehdä?
• Kuinka varmistamme työn sujuvuuden ja työhyvinvoinnin?
• Onko työterveyspalvelumme ajan tasalla tilanteesta?
• Kuinka poissaoloja analysoidaan ja seurataan?
Kun näihin kysymyksiin on vastattu ja tehty selkeitä toimintasuunnitelmia, kohdennettua tukea työntekijöille on helpompi antaa.
TUE
Oletettavaa on, että työntekijät ovat kokeneet COVID-19 ajan eri tavalla. Useilla on ollut ylä- ja alamäkiä, mutta hyvän resilienssin, henkisen palautumiskyvyn avulla ovat yhtä hyvässä iskussa kuin ennen. Jotkin puolestaan kuuluvat korkeaan riskiryhmään ja heille työhön paluu voi olla henkisesti hyvin raskas. Työntekijöillä, jotka ovat sairastaneet COVID-19-taudin, voi työkyky olla heikentynyt vielä pitkään oireiden loppumisen jälkeen.
Työntekijöiden työhön paluun tuen erilaiset tarpeet tulisi määritellä esim. henkilöstöhallinnon tekemällä kyselyllä tai käyttää apuna työterveyshuollon asiantuntemusta, etenkin jos on tarve tietää tarkemmin terveyteen liittyviä tekijöitä. Riskiarvioinnin tulosten ja työntekijöiden yksilöllisten tarpeiden arviointien analysoinnilla saadaan tietoa, mitä mukautuksia työoloihin, suojatoimenpiteisiin tai työntekijää tukeviin toimiin tulee tehdä, jotta työntekijöillä on sekä henkisesti että fyysisesti turvallista palata työpaikalle. Tässä esimiehellä tärkeä rooli. Pehmeää paluuta voi auttaa työntekijän kanssa käytävä työhönpaluukeskustelu, jossa esimies voi kertoa työpaikalla COVID-19 kannalta tehdyistä toimenpiteistä ja työntekijä tuoda esille toiveitaan tai tilannettaan COVID-19 suhteen. Avoin ratkaisukeskeinen tapaaminen selventää tilannetta molemmin puolin.
JOHDA
Tiedolla johtaminen on paras tapa käsitellä vaikeaa tilannetta, johon yritykset ja työntekijät ovat joutuneet COVID-19-pandemian vuoksi. Ensisijaisena tavoitteena tulisi olla tietää mitä riskejä työssä ja työympäristössä on ja millä keinoin ne taltutetaan. Kun lisäksi tiedetään etukäteen työntekijöiden riskiryhmät ja tilannekohtaiset ratkaisukeinot niihin, varmistetaan henkilöstövoimavaran hyvä hallinta.
Oikean reitin valitseminen käytettävissä olevien tietojen pohjalta, tilanteen rehellinen ja avoin kommunikointi, myötätunnon ja tuen osoittaminen, ovat hyvää johtajuutta.
Ehkäiseminen, tukeminen ja johtaminen auttavat tekemään työpaikasta entistä joustavamman kohtaamaan tulevaisuuden.
AINO
Aino tarjoaa Covid-19 ajalle ratkaisun, joka on saatavilla HealthManagerin asiakkaille. Kysy lisää omalta asiakkuuspäälliköltäsi.
