Jos olet jo aloittanut työhyvinvoinnin edistämisen organisaatiossasi, onnittele itseäsi: olet oikealla tiellä. Mutta ovatko tämän hetken toimet oikeita? Mitä näillä toimilla on saavutettu? Ja mistä hyvin toimivat työkykyjohtamisen toimet tunnistaa?

Pureudumme tässä tekstissä hyviksi todettuihin työhyvinvoinnin johtamisen käytäntöihin sekä niihin käytännön toimiin, joita organisaatiossa tulisi tehdä työkykyjohtamisen edistämiseksi. Jokainen organisaatio haluaa varmasti rakentaa toimivan työhyvinvointiohjelman, mutta usein organisaatioilta puuttuu osaamista, tietoa, kumppaneita tai verkostoa sellaisen rakentamiseen.

Tässä tekstissä kerromme, miten lähteä liikkeelle, mitä toimintasuunnitelman tulisi sisältää ja miten voi edetä päämäärätietoisesti toimivan työkykyjohtamisen edistämiseksi.

Happy young woman in glasses standing near the window in office and working with blueprint .jpeg

 

Miten lähteä liikkeelle?

Työkykyjohtaminen lähtee liikkeelle aina nykytila-analyysista. Nykytila-analyysin tarkoituksena on saada selville, missä mennään ja mikä on organisaation suunta. Nykytila-analyysin tulisi keskittyä työkykyjohtamisen kannalta olennaisiin tekijöihin, kuten organisaation toimintamalleihin, sidosryhmiin, poissaoloihin ja työterveyshuoltoon ja sen toimintaan. Nykytila-analyysin seurauksena organisaation on mahdollista selvittää, missä vaiheessa ollaan menossa ja mitkä ovat kriittiset kehityskohteet tulevaisuudessa.

Nykytila-analyysin taustalla tulisi olla ajatus mittaamisesta. Data pitää viedä mitattavaan muotoon, jotta sitä voidaan myöhemmin käsitellä sekä analysoida. Mittaaminen on työkykyjohtamisen taikasana: kaikki aktiviteetit tähtäävät luotettavan datan keruuseen sekä datan analysoinnin perusteella tehtäviin kehityssuuntiin.

Päätöksenteon tueksi täytyy saada ensinnäkin työkaluja. Luotettavia työkaluja, joilla dataa voidaan kerätä ja mitata. Työkalu voi olla esimerkiksi työkykyjohtamisen järjestelmä, joka kerää dataa, auttaa analysoimaan sitä, ja josta saa ulos luotettavia raportteja. Esimerkiksi Aino Health tarjoaa tähän tarkoitukseen Health Manager -järjestelmää, jonka avulla voidaan saada luotettavaa tietoa päätöksenteon tueksi.

Nykytila-analyysiin kuuluu olennaisena osana myös tavoitteiden asettaminen. Työkykyjohtamisen tavoitteena tulisi aina olla tuottavuuden parantaminen. Tavoitteiden tulisi myös olla mitattavia ja selkeitä, joihin koko henkilöstö pystyy sitoutumaan.

 

Lataa työkykyjohtamisen usein kysytyt kysymykset PDF:nä!

{{cta(’9cbb573e-15da-4d4b-9bd4-db2b83931c44’)}}

 

Miten tehdä toimintasuunnitelma?

Nykytila-analyysin avulla voidaan tehdä kehityspolkuja jatkosta. Paljon on kiinni organisaation tahtotilasta, mihin työkykyjohtamisen tavoitteet ja kehityspolut asetetaan. Tavoittesta riippuu, minkälaisia yhteistyökumppaneita organisaatio tarvitsee.

Hyvän yhteistyökumppaniverkoston luonti on tärkeää – yhteistyöverkosto voi koostua työterveystoimijoista, eläkevakuutusyhtiöstä, wellbeing-toimijoista sekä muista alan ammattilaisista. Työkykyjohtaminen on tiimityötä, ja tässä jos jossakin asiassa kannattaa rakentaa tiivis kumppanuusverkosto. Kukaan ei pysty tekemään tuloksellista työkykyjohtamista täysin yksin.

 

Miten edetä päämäärätietoisesti? 

Toimintasuunnitelman edetessä työkykyjohtamisen käytännöt tulisi jalkauttaa organisaatioon. Hyväkin suunnitelma tarvitsee tuekseen ihmiset, jotka ottavat osaa ja toimivat yhteisen päämäärän eteen. Suunnitelman jalkauttaminen ja viestiminen lähtee aina organisaation johdosta. Johdon tuki on työkykyjohtamisen aktiviteettien lähtökohta, jonka pohjalta myös organisaation henkilöstö on mahdollista ottaa mukaan toimintaan.

Kehityspolkujen seuraaminen ja mittaaminen, sekä aktiviteettien mukauttaminen tulosten mukaisesti kuuluu olennaisena osana päämäärätietoiseen työkykyjohtamiseen.

 

Työkykyjohtamisen vaatii sitoutumista. Miksi hommaan tulisi ryhtyä?

Työkykyjohtaminen antaa ihmisille tunteen siitä, että häneen luotetaan ja satsataan, ja häntä autetaan. Motivoituneet ja sitoutuneet työntekijät ovat huikean arvokkaita organisaatioille.

Sen lisäksi (ja juuri siksi), että työtekijät voivat hyvin, myös organisaatio voi hyvin ja tulosta jää viivan alle. Työkykyjohtamisen tavoite, tuottavuuden lisääminen, tapahtuu prosessin kautta. Salamannopeita voittoja ei ole odotettavissa. Mutta se prosessi kannattaa, sillä tuloksista voidaan nauttia ja pitkään.

Lisää tietoa tuloksellisesta työkyvyn johtamisesta löydät uudesta Ebookistamme. Lataa ilmainen e-kirja ja tutustu tarkemmin työkykyjohtamisen parhaisiin käytäntöihin, sekä konkreettisiin toimiin miten tuottavuutta voidaan parantaa työkykyjohtamisen keinoin. 

Ebook_osa1.png

Lue myös: Työkykyjohtamisen usein kysytyt kysymykset

Haluatko kuulla lisää? Ota yhteyttä!

Lisää blogit-fin