Mielenterveysongelmat aiheuttavat paljon sairauspoissaoloja ja etenkin nuorten keskuudessa ne ovat yleisin syy työkyvyttömyyteen. Mielenterveyshäiriöt johtavat myös työkyvyttömyyseläketilastoja. Valtion, kuntien ja kirkon työntekijöistä noin 5500 henkilöä jäi työkyvyttömyyseläkkeelle vuonna 2020 ja mielenterveyssyyt yhdessä tuki- ja liikuntaelinsairauksien olivat eläkkeiden yleisimmät syyt. Mielenterveysongelmista johtuva työkyvyttömyys kuormittaa siten myös julkista sektoria, jossa henkilökunnan riittävyys ja työvoiman saatavuus ovat tunnistettuja haasteita.  

Mitä pidemmälle yksilön mielenterveysongelmat kasaantuvat, sitä todennäköisempää on työkyvyttömyyden pitkittyminen. Siksi ongelmiin tulisi tarttua mahdollisimman varhain. Keskusteltaessa mielenterveysongelmista yhteiskunnallisella tasolla on keskusteluissa noussut esiin, että mielenterveysongelmien hoito painottuu nykyisin liikaa raskaisiin ja kalliisiin hoitomuotoihin. Mielenterveysongelmien ehkäisyssä nähdään tärkeäksi mahdollistaa pääsy matalankynnyksen palveluihin. 

Mielenterveysongelmien varhaiset signaalit voivat olla nähtävillä eri tavoin ennen kuin ongelmat kasautuvat tai johtavat sairauspoissaoloihin. Yksittäisen työntekijän työkykyhaasteiden varhaiset signaalit voivat näyttäytyä työpaikalla esimerkiksi suorituksen laskuna, vaikeutena päästä työn tavoitteisiin tai yleisenä käyttäytymisen muutoksena. Työkykyhaasteiden varhaiset signaalit antavat tärkeää informaatiota esihenkilölle, jonka varhaisen välittämisen toiminnalla ja lähijohtamisella voidaan pureutua työkyvyn haasteiden juurisyihin ja siten ehkäistä mielenterveyshaasteiden kasautumista sekä edistää hyvää mielenterveyttä työpaikalla. Nopealla reagoinnilla voidaan helpottaa ylimääräistä työkuormitusta ja ehkäistä esimerkiksi työuupumuksen muodostumista. Esihenkilön ei tarvitse olla psykologi tai lääkäri, eikä hänen tarvitse ratkaista ongelmaa, mutta on tärkeää, että hän osaa ottaa mahdolliset ongelmat puheeksi, etsii ratkaisuja työn tukitoimista sekä tunnistaa, milloin tarvitaan ulkopuolista apua. Esihenkilö voi tukea ja rohkaista työntekijää tarttumaan myös matalan kynnyksen palveluihin, joita useat työnantajat tarjoavat nykyisin työntekijöilleen.  

Esihenkilön aktiivinen yhteydenpito työntekijään sairauspoissaolon aikana tutkitusti ehkäisee poissaolojen pitkittymistä ja edistää työhön paluuta. Mitä varhaisemmin työhön paluu voidaan toteuttaa, sitä pienempi on riski pysyvälle työkyvyttömyydelle. Mielenterveyden edistämisessä on tärkeää, että esihenkilö on ajan tasalla työntekijän tilanteesta, tukee oikea-aikaisen tuen aloittamista sekä suunnittelee yhdessä työntekijän ja työterveyshuollon kanssa työn muokkaukset ja sairauslomalta työhön palaamisen. Erilaisilla työmuotoilun ja työjärjestelyiden keinoilla pystytään tehokkaasti tukemaan mielenterveysongelmista kuntoutuvia työntekijöitä työhön paluussa ja ehkäisemään siten työkyvyttömyyden pitkittymistä.  

Digitaaliset ja automatisoidut tiedolla johtamisen työkalut tarjoavat esihenkilölle systemaattisen ratkaisun kokonaisvaltaisen työkyvyn tukemiseen sekä mielenterveyden edistämiseen. Esihenkilöä ohjaavien varhaisen välittämisen ja työhön paluun keskustelulomakkeiden avulla voidaan tukea esihenkilön ja työntekijän välistä keskustelua työkykyhaasteiden, kuten mielenterveysongelmien tunnistamisessa ja ratkaisujen etsimisessä. Prosessi on tehokasta, kun työntekijä osallistuu siihen jo alkuvaiheessa täyttämällä esikyselylomakkeen, jossa hän pohtii omaa tilannettaan sekä ratkaisuvaihtoehtoja. Johto saa arvokasta tietoa organisaatiotasolla keskusteluissa esiin nousseista työkykyhaasteiden juurisyistä, työkyvyn tuen keinoista sekä niiden vaikutuksista sairauspoissaoloihin. Tiedon avulla voidaan tehostaa henkilöstöhallinnon tukitoimien kohdentamista työpaikan mielenterveyden edistämisessä, vaikuttavuuden seurannassa sekä esihenkilötyön tukemisessa. 

Lisää blogit-fin